Ármin Vámbéry

Ármin Vámbéry, myös: Hermann Vámbéry, juutalaissyntyinen unkarilainen tutkimusmatkailija ja orientalisti. Hän matkusti 1857 Konstantinopoliin, jossa opintoja harjoittaen oleskeli kuusi vuotta. Hän liittyi 1863 dervissiksi puettuna pyhiinvaellusretkikuntaan ja kulki näin Armenian ja Persian kautta Bukharaan ja Samarkandiin asti, josta 1864 lähti paluumatkalle. Hänet nimitettiin 1865 Budapestin yliopistoon itämaisten kielten opettajaksi ja myöhemmin professoriksi. Matkoistaan Vámbéry julkaisi useita mieltäkiinnittäviä kertomuksia, esimerkiksi Középázsiai utazás.

Vámbéry ajoi innokkaasti Englannin keskiaasialaisen vallan asiaa, mikä seikka luonnollisesti herätti ihastusta Englannissa ja mielipahaa Venäjällä. Vámbéryn tieteellisistä teoksista ovat arvokkaimmat ne, jotka sisällykseltään ovat aineskokoelmien luontoisia, esimerkiksi tšagatai-turkkilainen sanasto Abuska, Čagataische Sprachstudien, Uigurische Sprachmonumente und das Kudatku Bilik, Altosmanische Sprachstudien ja Jusuf und Ahmed.