Moskeija

Moskeija on perusmuodossaan yksinkertaisesti puhdas alue, joka on tarkoitettu rukoiluun. Sillä tarkoitetaan myös rakennusta, jossa muslimit rukoilevat. Sana moskeija on tullut suomen kieleen italian ja espanjan kautta arabiasta, jossa sen kantasana masjid merkitsee "rukouspaikkaa" tai "maahan lankeamisen paikkaa". Moskeijan välttämätön osa on matoilla katettu rukoussali, jossa on mahdollisimman suuri, avoin ja kalustamaton lattiatila rukoukseen osallistujille. Moskeijaan voi kuulua yksi tai useampi minareetti eli torni, josta kutsu rukoukseen kuulutetaan. Minareetit yleistyivät vasta 1000-luvulla.

Perjantaimoskeijassa on minbar eli saarnastuoli. Perjantain keskipäivän rukous on tarkoitettu vain miehille, ja heille se on viikon ainoa pakollinen rukoushetki, johon liittyy myös saarnan kuuntelu.